Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseisillä henkilöillä ei ollut mahdollisuutta asettua ehdolle, eikä äänestää vaaleissa.

Suomen järjestelmää on kyseenalaistettu

Suomessa on pitkään kiistelty siitä, ketkä saavat asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Ruotsissa ja Norjassa saamelaiskäräjien vaaleissa saa asettua ehdolle ja äänestää ne henkilöt, jotka ovat saamenkielisestä suvusta. Suomessa taas riittää, että voi viitata esi-isään joka on harjoittanut saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.

Suomen järjestelmää vastustavien mukaan myös ei-saamelaisia poliitikkoja voidaan Suomessa valita saamelaiskäräjien jäseniksi. Muun muassa YK on todennut, että Suomi on rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, kun korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt henkilöitä vastoin saamelaiskäräjien linjaa vaaliluetteloon.

Suomen nykyiset saamelaiskäräjät ovat ehtineet kokoontua vasta kerran järjestäytymiskokoukseen. Uusittavat vaalit toimitetaan noin kahden kuukauden kuluttua.