• Viktigt meddelande:

    Kraftig rökutveckling från brand i Kivik. Räddningsledaren uppmanar alla i området att gå inomhus Läs mer

Webbläsaren stöds inte

SVT stödjer inte uppspelning i din webbläsare. Vi rekommenderar därför att du byter till en annan webbläsare.
Vaikka YK:n alkuperäiskansojen julistus takaa saamelaisille oikeuden tulla kuulluksi maankäyttökysymyksissä, Saamenmaalla todellisuus on ollut toisenlainen, kertoo Jaana Kanninen, toinen kirjan kirjoittajista. Foto: SVTVisa alla (2)
Visa alla (2)

Uusi tietokirja nostaa esiin saamelaisten pakkosuomalaistamisen

Publicerad

Suomalaisten tietotaso EU:n ainoan alkuperäiskansan eli saamelaisten oloista ja oikeuksista on erittäin heikkoa. Esimerkiksi kouluissa ei opeteta laajasti siitä, kuinka saamelaiset ovat menettäneet maitaan ja kuinka saamelaiset on suomalaistettu. Nyt Suomessa on ilmestynyt tietokirja, joka käsittelee saamen kansan pakkosuomalaistamista.

Saamelaiskäräjien jäsen Janne Saijets oli mukana Helsingissä Vastatuuleen-kirjan julkistamistilaisuudessa lokakuun lopussa.

– Tällaista kirjaa tarvitaan paikkaamaan sitä tietovajetta, mitä suomalaisilla ja valtakulttuurilla on saamelaisista.

Saamelaiskäräjien jäsen Janne Saijets on huolissaan suunnitellusta Jäämeren radasta, joka kulkisi suoraan saamelaisten kotiseutualueen läpi. Foto: SVT

Maankäyttöoikeus ei ole toteutunut

Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjoittama teos keskittyy erityisesti siihen, kuinka saamelaista elämäntapaa ja kulttuuria on kavennettu ja kuinka saamelaiset ovat menettäneet maitaan vuosisatojen saatossa.

Vaikka YK:n alkuperäiskansojen julistus takaa saamelaisille oikeuden tulla kuulluksi maankäyttökysymyksissä, Saamenmaalla todellisuus on ollut toisenlainen.

Moni sukupolvi menetti kielen

Suomen noin 10 000 saamelaisesta alle 2000 puhuu tilastojen mukaan yhtä kolmesta saamen kielestä äidinkielenään.

Saamelaisten kielten osaaminen heikkeni sotien jälkeen erityisesti, kun asuntolakoulujen opetuskielenä oli suomi. Usein lapsia kiellettiin puhumasta saamea ja saamelaisuuden ympärille kietoutui häpeän tunne.

– Tästä oli se seuraus että useampi sukupolvi menetti kielen – tämä on on ollut yksi kovimpia kokemuksia saamelaisille, Jaana Kanninen sanoo.

Vuosituhannen vaihteessa saamelaisen kulttuurin kohdalla on kuitenkin näkynyt valon pilkahduksia.

Nyt puhutaan saamelaisrenessanssista

– Tällä hetkellä puhutaan jopa saamelaisrenessanssista. On noussut uusi sukupolvi, joka ei kanna enää samaa taakkaa ja nuoret opiskelevat kieltä takaisin, kirjan tekijä Jaana Kanninen sanoo.

Myös saamelaisten poliittinen aktiivisuus on viimeisinä vuosina ollut entistä näkyvämpää. Parhaillaan suunnitelmat Jäämeren radasta herättävät keskustelua – todennäköisin reitti kulkisi suoraan saamelaisten kotiseutualueen läpi. Saamelaisjärjestöt vastustavat suunnitelmia.

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer