Koulu on nousemassa yhdeksi syksyn valtiopäivävaalien kuumimmista kysymyksistä.  Sosialidemokraattinen kouluministeri Göran Persson kunnallisti koulut reilut 20 vuotta sitten opettajien vastustuksesta huolimatta. Kunnat eivät olleet kypsiä hoitamaan tehtävää ja kohta kunnallistamisen jälkeen valtaan noussut porvarihallitus poisti koulua säädelleet ohjeet, jolloin mentiin lopullisesti pöpelikköön.

– Hajauttaminen on lisännyt valvontaa. Opettajien dokumentointityö on lisääntynyt ja vienyt aikaa opetukselta. Se on ollut ongelma, jota nyt on osittain korjattu. Valtio on poistanut vaatimuksen henkilökohtaisista kehityssuunnitelmista. Valvonnan lisääntyminen on ollut ikävä seuraus, sanoo kunnallistamisen vaikutuksia selvittänyt valtiotieteen professori Leif Lewin.

Hänen tehtävänsä on ollut selvittää mitä koulujen kunnallistaminen on aiheuttanut – ei esittää parannusehdotuksia. Silti professorin käsitys on selvä.

– On parannettava opettajien tilannetta, keskustelu vastuusta ei riitä. On tärkeää, että opettajat voivat antaa hyvää opetusta.

Vapaakoulu-uudistus ei selitä tilannetta koko maassa

Lewin nosti esiin myös kouluhallinnon mallimaan, Suomen. Suomessa koulu on kunnallinen, mutta kunnilla on pitkälle menevä vapaus päättää opetuksen järjestämisestä.

Ruotsissa vapaakoulu-uudistusta on myös tarjottu selitykseksi oppimistulosten laskuun.

– Kouluvalinta on todennäköisesti lisännyt koulujen eroja suurkaupunkialueilla, mutta se ei selitä koko Ruotsin heikentyviä tuloksia. Siihen on muita syitä, ja kunnallistaminen kuuluu niihin, Leif Lewin toteaa.