Asiaa Ruotsista käsin kymmeniä vuosia ajaneen Barbro Allardt Ljungreniin mukaan, ehdotus omasta vaalipiiristä on herättänyt eripuraa ulkosuomalaisten keskuudessa. Ulkosuomalaisten vaalikäyttäytymistä tutkiva Johanna Peltoniemi THL:stä pitää kuitenkin todennäköisenä sitä, että oma vaalipiiri toteutuu.

Ulkosuomalaisten äänioikeutettujen määrä kasvussa

Ulkosuomalaisten äänioikeutettujen määrä on noussut noin 50 000 henkilöllä vuodesta 2003 vuoteen 2019. Tämä merkitsee myös sitä, että heidän määränsä kaikista Suomen äänioikeutetuista on noussut 5,6 prosenttiin. Yhdessä he muodostavat Keski-Suomen kokoisen vaalipiirin. Ulkosuomalaisten äänestysprosentti on kuitenkin pysynyt alhaisena, vaikkakin viime eduskuntavaaleissa 2019 kirjeäänestys aiheutti lievää äänestysinnon nousua.

Vaalipiirin vapaa valinta on riski demokratialle

Vaihtoehtona omalle vaalipiirille, ulkosuomalaiset ovat toivoneet voivansa valita vapaasti oman vaalipiirinsä. Tämä olisi kuitenkin erikoistutkija Johanna Peltoniemen mukaan vaaraksi demokratialle:

– Suomen demokratian kannalta tämä on suuri riski. Ulkosuomalaisten äänioikeutettujen osuus on kokoajan kasvamaan päin, tosin heistä vain harva äänestää. Mutta emme tiedä mikä on tilanne kolmenkymmenen vuoden päästä. Ulkosuomalaiset saattavat kaikki päättää äänestää vaikkapa pienessä Savo-Karjalan vaalipiirissä ja vallata se käytöönsä. Sellaista riskiä ei voi sisällyttää vaalilakiin.

Katso videolta miten erikoistutkija Johanna Peltoniemi perustelee ruotsinsuomalaisten oman vaalipiirin mahdollisen toteutumisen.